Syksyn/ talven juttuja
Heissan taas pitkästä aikaa lukijat. On ollut pieni hiljaiselo jonka nyt aion rikkoa.
Aloitan nyt vaikka siitä, että lähihoitajan opinnot jätin kuitenkin taakseni ja lähdin kuitenkin tekemään työkseni sitä josta olen haaveillut lapsesta asti. Vaikka sitä alaa en ole missään kohtaa opiskellut, mutta koitin kuitenkin mielenkiinnosta hakea töihin Uuteenkaupunkiin.
Syksyn olen vain ollut ja ihmetellyt menoa. Ja muuttokin tässä olisi kohta tulossa. Harjavalta jää taakseni ja aloitan uuden sivun elämässäni jossakin muualla.
Nyt on sitten 2 viikkoa kulunut kun olen ollut autotehtaalla töissä ja ensi viikon aikana pitäisi sitten kirjoittaa työsopimus. Kun siihen asti minulla on kurssi jossa opetetaan kaikki sen työpisteen tehtävät. Olen tykännyt olla ja työporukka on aivan huippu.
Vähän se oli alkuun outoa kun aamuvuoroonkin lähtö on aina 4.20 kun työt alkaa 6.00. Ja on aamuvuoroa, iltavuoroa ja yövuoroa. Nyt on alkanut tottua jo tuohon rytmiin.
Eilinen ja tämä päivä onkin sitten oltu sairaslomalla kun tuo oikean käden peukalo kipeytyi. Ja sieltä sitten tänään lääkäri löysi värttinäluun tulehduksen joka tunnetaan myös nimellä jännetupin tulehdus.
Nyt sitten vain vlopun lepuutan tuota oikean käden peukaloa ja pidän tuen siinä. Ja maanantaina sitten taas takaisin sorvin ääreen.
Tähän asti siis olen vain hakenut töitä, töitä ja vielä kerran töitä. Mutta nyt sekin on loppunut kun sain työpaikan tuolta Uudestakaupungista. Mieheni kanssa siis ollaan nyt samassa työpaikassa samassa vuorossa, mutta eri pisteillä. Tauoilla ehkä näemme sen pienen hetken.
Minkäs sille mahtaa kun rakkaudesta lajiin. On kuitenkin joskus aikaisemmin tullut oltua autojen kanssa tekemisissä ja nyt kun niitä pääsee rakentamaan niin on se ilon täyttymys. Ja yski haave toteutettuna. Tämä kun jatkuu niin pitkälle silläkin pääsee.
Tämän työpaikan pidän ja olen siellä niin pitkään kun vain suinkin saa/ pystyy olemaan ennen kuin eläke napsahtaa.
Täs oli varmaankin kaikki tällä kertaa. Kertokaa toki jos jotain unohtui kertoa niin sitten lisätään se tänne myöskin.
Kiitos ja kuittaus. Nyt lähden viettämään pitkää vloppua rauhallisin merkein.
Aloitan nyt vaikka siitä, että lähihoitajan opinnot jätin kuitenkin taakseni ja lähdin kuitenkin tekemään työkseni sitä josta olen haaveillut lapsesta asti. Vaikka sitä alaa en ole missään kohtaa opiskellut, mutta koitin kuitenkin mielenkiinnosta hakea töihin Uuteenkaupunkiin.
Syksyn olen vain ollut ja ihmetellyt menoa. Ja muuttokin tässä olisi kohta tulossa. Harjavalta jää taakseni ja aloitan uuden sivun elämässäni jossakin muualla.
Nyt on sitten 2 viikkoa kulunut kun olen ollut autotehtaalla töissä ja ensi viikon aikana pitäisi sitten kirjoittaa työsopimus. Kun siihen asti minulla on kurssi jossa opetetaan kaikki sen työpisteen tehtävät. Olen tykännyt olla ja työporukka on aivan huippu.
Vähän se oli alkuun outoa kun aamuvuoroonkin lähtö on aina 4.20 kun työt alkaa 6.00. Ja on aamuvuoroa, iltavuoroa ja yövuoroa. Nyt on alkanut tottua jo tuohon rytmiin.
Eilinen ja tämä päivä onkin sitten oltu sairaslomalla kun tuo oikean käden peukalo kipeytyi. Ja sieltä sitten tänään lääkäri löysi värttinäluun tulehduksen joka tunnetaan myös nimellä jännetupin tulehdus.
Nyt sitten vain vlopun lepuutan tuota oikean käden peukaloa ja pidän tuen siinä. Ja maanantaina sitten taas takaisin sorvin ääreen.
Tähän asti siis olen vain hakenut töitä, töitä ja vielä kerran töitä. Mutta nyt sekin on loppunut kun sain työpaikan tuolta Uudestakaupungista. Mieheni kanssa siis ollaan nyt samassa työpaikassa samassa vuorossa, mutta eri pisteillä. Tauoilla ehkä näemme sen pienen hetken.
Minkäs sille mahtaa kun rakkaudesta lajiin. On kuitenkin joskus aikaisemmin tullut oltua autojen kanssa tekemisissä ja nyt kun niitä pääsee rakentamaan niin on se ilon täyttymys. Ja yski haave toteutettuna. Tämä kun jatkuu niin pitkälle silläkin pääsee.
Tämän työpaikan pidän ja olen siellä niin pitkään kun vain suinkin saa/ pystyy olemaan ennen kuin eläke napsahtaa.
Täs oli varmaankin kaikki tällä kertaa. Kertokaa toki jos jotain unohtui kertoa niin sitten lisätään se tänne myöskin.
Kiitos ja kuittaus. Nyt lähden viettämään pitkää vloppua rauhallisin merkein.
Kommentit
Lähetä kommentti