Parhaat ystävät
Heissan lukijat. On aika kirjoittaa parhaista ystävistä hieman juttua. Piti tämä kylläkin jo viikonloppuna kirjoittaa, mutta ei sitten suostunut tietokone toimimaan ollenkaan.
Mut siis tämä blogi sisältää tänään minun parhaista ystävistä ja siitä mitä kaikkee ollaan yhdessä tehty ja kuinka paljon on niitä yhteisiä ystäviä.
Ystäviä kun ei ole koskaan liikaa. Parhaimmat ystävät jää ainakin minun kohdalla rinnalleni. Mun ystävät on mun tuki ja turva. Tämä josta ensimmäisenä kirjoitan niin sille kyllä sitten avaudunkin ihan kaikesta, koska en vain pysty peittämään itse ollenkaan sitä jos minulla on joku huonosti. Koska hän näkee sen minusta heti :)
Tämä ensimmäinen henkilö on sellainen johon tutustuin tasan 10 vuotta sitten. Taisin ensimmäisen kerran nähdä hänet baarissa kun kävin sieltä keskellä viikkoa hakemassa silloin ruokaa. Silloin meistä ei kumpikaan vielä tiennyt mitään. Ei nimiä eikä muutakaan.
Siitä sitten kuitenkin hetken päästä alettiin tutustua ja siitä se kaikki sitten lähti. On ollu pieniä riitoja, mutta niistäkin on päästy ylitse. Ollaan monesti käyty laulamassa karaokea ja ollaan käyty shoppailemassa kahdestaa. Parhain reissu kuitenkin taisi olla tämä meidän ikea reissu. Ja siis meillä yhteisiä kavereita sellaiset 35.
Se reissu on minulla jäänyt ainakin hyvin muistiin. Aamulla lähdettiin ajoissa ja tultiin sitten joskus myöhemmin ehtoolla takaisin. On monet itkut yhdessä itketty ja on monet onnen hetket vietetty.
On tullut jopa paljon naurettua ja höpisty kaiken näköistä. Parhaimmat kuitenkin ovat ne illat kun ollaan hörpitty teetä ja pelailtu skippoa. No sen jo varmaan moni arvaakin, että minä hävisin monet kerrat joka kerta :D mutta se ei haitannut. On muistaakseni pelattu myös uunoakin. Mutta ei niin paljon kuin tuota skippoa. Reissut ja peli hetket on ne parhaimmat tämän ystävän kanssa.
Sitten tähän seuraavaan ystävään johon tutustuin sitten 8 vuotta sitten. En nyt yhtään muista missä taidettiin ensimmäisen kerran nähdä. Mutta siitä se pikkuhiljaa kuitenkin lähti ja edelleen ollaan ystäviä. Reissuja meillä ei ole takana ollenkaan. Mutta on sitten kuitenkin tuon yhden parhauden luona nähty ja juteltu sekä varmasti myös naurettu kaikki yhdessä.
Meillä yhteisiä kavereita on 37.
Kolmanteen tutustuin 2014 jotakin ihmeellistä kautta kun meistä kumpikaan ei muista sitä ollenkaan. On tullu vietettyy iltoja ja ollaan oltu juomas samassa paikassa. Ja kyläillyt siellä aika paljon taas pitkästä aikaa.
Näitä iltojakin tulee vielä meillä monta, että ollaan juomassa hyvällä porukalla ja pidetään hauskaa. Yhteisiä kavereita meillä on 31
Sitten on tietysti näitä lapsuuden ystäviä jotka olen tuntenut jo varmaankin sitten kerhosta asti. Kun olen ollut joku 4-6- vuotias. Ja osa lapsuuden ystävistä on sitten jo kuitenkin muuttanut muualle, mutta yhteyttä pidetään silti ja aina kun ovat täällä päin tai minä jossain muualla niin aina nähdään jos kaikille vaan silloinen aikataulu sopii.
Näistä ihmisistä mä pidän ainakin kiinni. Toki tässä oli monenkin kohdalla sellainen, että ei nähty melkein 3 vuoteen. Vaikka asuinkin suht lähellä, mutta en saanut yksin liikkua kuin vain töihin. Mutta nykyään saan mennä miten itse haluan ja kenen luokse. Ja oli kellokin sitten mitä tahansa.
Nää ihmiset ei katoo mun elämäst enä ollenkaan. Eikä ne pääse must eroon mitenkään :)
Tässä tällä kertaa blogin aihe. Ja katsotaan mistä seuraavaksi kirjoitan
Kiitos :)
Mut siis tämä blogi sisältää tänään minun parhaista ystävistä ja siitä mitä kaikkee ollaan yhdessä tehty ja kuinka paljon on niitä yhteisiä ystäviä.
Ystäviä kun ei ole koskaan liikaa. Parhaimmat ystävät jää ainakin minun kohdalla rinnalleni. Mun ystävät on mun tuki ja turva. Tämä josta ensimmäisenä kirjoitan niin sille kyllä sitten avaudunkin ihan kaikesta, koska en vain pysty peittämään itse ollenkaan sitä jos minulla on joku huonosti. Koska hän näkee sen minusta heti :)
Tämä ensimmäinen henkilö on sellainen johon tutustuin tasan 10 vuotta sitten. Taisin ensimmäisen kerran nähdä hänet baarissa kun kävin sieltä keskellä viikkoa hakemassa silloin ruokaa. Silloin meistä ei kumpikaan vielä tiennyt mitään. Ei nimiä eikä muutakaan.
Siitä sitten kuitenkin hetken päästä alettiin tutustua ja siitä se kaikki sitten lähti. On ollu pieniä riitoja, mutta niistäkin on päästy ylitse. Ollaan monesti käyty laulamassa karaokea ja ollaan käyty shoppailemassa kahdestaa. Parhain reissu kuitenkin taisi olla tämä meidän ikea reissu. Ja siis meillä yhteisiä kavereita sellaiset 35.
Se reissu on minulla jäänyt ainakin hyvin muistiin. Aamulla lähdettiin ajoissa ja tultiin sitten joskus myöhemmin ehtoolla takaisin. On monet itkut yhdessä itketty ja on monet onnen hetket vietetty.
On tullut jopa paljon naurettua ja höpisty kaiken näköistä. Parhaimmat kuitenkin ovat ne illat kun ollaan hörpitty teetä ja pelailtu skippoa. No sen jo varmaan moni arvaakin, että minä hävisin monet kerrat joka kerta :D mutta se ei haitannut. On muistaakseni pelattu myös uunoakin. Mutta ei niin paljon kuin tuota skippoa. Reissut ja peli hetket on ne parhaimmat tämän ystävän kanssa.
Sitten tähän seuraavaan ystävään johon tutustuin sitten 8 vuotta sitten. En nyt yhtään muista missä taidettiin ensimmäisen kerran nähdä. Mutta siitä se pikkuhiljaa kuitenkin lähti ja edelleen ollaan ystäviä. Reissuja meillä ei ole takana ollenkaan. Mutta on sitten kuitenkin tuon yhden parhauden luona nähty ja juteltu sekä varmasti myös naurettu kaikki yhdessä.
Meillä yhteisiä kavereita on 37.
Kolmanteen tutustuin 2014 jotakin ihmeellistä kautta kun meistä kumpikaan ei muista sitä ollenkaan. On tullu vietettyy iltoja ja ollaan oltu juomas samassa paikassa. Ja kyläillyt siellä aika paljon taas pitkästä aikaa.
Näitä iltojakin tulee vielä meillä monta, että ollaan juomassa hyvällä porukalla ja pidetään hauskaa. Yhteisiä kavereita meillä on 31
Sitten on tietysti näitä lapsuuden ystäviä jotka olen tuntenut jo varmaankin sitten kerhosta asti. Kun olen ollut joku 4-6- vuotias. Ja osa lapsuuden ystävistä on sitten jo kuitenkin muuttanut muualle, mutta yhteyttä pidetään silti ja aina kun ovat täällä päin tai minä jossain muualla niin aina nähdään jos kaikille vaan silloinen aikataulu sopii.
Näistä ihmisistä mä pidän ainakin kiinni. Toki tässä oli monenkin kohdalla sellainen, että ei nähty melkein 3 vuoteen. Vaikka asuinkin suht lähellä, mutta en saanut yksin liikkua kuin vain töihin. Mutta nykyään saan mennä miten itse haluan ja kenen luokse. Ja oli kellokin sitten mitä tahansa.
Nää ihmiset ei katoo mun elämäst enä ollenkaan. Eikä ne pääse must eroon mitenkään :)
Tässä tällä kertaa blogin aihe. Ja katsotaan mistä seuraavaksi kirjoitan
Kiitos :)
Kommentit
Lähetä kommentti