2017
Heissan lukijat
Siit on jo pieni tovi kun viimeks tänne kirjotin.
Nyt on siis aika kirjoittaa koko 2017 vuodesta kaikkea mitä olen kokenut ja muuta.
Viime kertainen uusi vuosi meni aikalailla kavereiden kanssa ollessa ja siitä jäi hyvät muistot. Silloin meni vielä hyvin edellisen kanssa, mutta siitä se alamäki ja ylämäki sitten alkoikin.
Siinä meni se 4 kuukautta jokseenkin pimenossa silti minun osaltani. huhtikuussa kun sain työpaikan niin samana päivänä sitten tietysti tuli ero. Ja siitä toipuminen oli tuskainen, mutta helppo. Helpon siitä teki se kun olin kuitenkin päivät töissä enkä ehtinyt miettiä mitään.
Toki eron jälkeen silti vielä asuin hetken hänen luonaan, mutta sitten päätin on korkea aika lähteä. Yritettiin saada suhde toimimaan monesti, mutta huomattiin kuitenkin ettei siitä mitään enää tulisi vaikka kuinka saisimme sen korjattua.
Muutin sitten porukoilleni takaisin ja aloin olemaan omien ystävien kanssa 2,5v tauon jälkeen tekemisissä. Suurin osa kavereista silti sanoi, että asia ei minusta johtunut miks en ollut omien ystävien kanssa tekemisissä. Vaan se johtui tästä silloisesta miehestä joka ei antanut minun mennä mihinkään yksin.
Ja aina kun joku minun kaveri kysyi et voinko tulla käymään. Niin en osannut vastata mitään ja jos kysyin toiselta osapuolelta, että saanko mennä niin vastaus oli todellakin JYRKKÄ EI...
No silloin kun hänen ystävät pyysivät kylään niin eihän minulta silloin edes voitu kysyä haluanko lähteä.. Sinne mentiin vaikka olisin sanonut ei...
Tästä erosta on nyt osapuilleen 8kk ja en päivääkään kyllä vaihtaisi tällä hetkellä. Pääsin hänestä yli ja jatkoin elämääni siten miten itse halusin.
Olen kaikki ne ystävät saanut takaisin jotka menetin. Parhaimmat hetket kuitenkin olen sellaisen ihmisen kanssa viettänyt joka minut sieltä kuopasta nosti. En varmasti olisi vieläkään täysin maan pinnalla jos hän ei olisi minua potkinut ylös.
Hän on se minun tuki ja turva jolle voin avautua jos jokin on huonosti.
Sitten tuossa muutama kuukausi taaksepäin niin elämääni pöllähti uusi täysin ihana ihminen joka on elämäni myös muuttanut ja on minut saanut kokonaiseksi. Vaikka olin melkein jo luovuttanut niin en sitten kuitenkaan.
Elämääni on myös tullut paljon uusia ystäviä, mutta ne eivät tule ikinä milloinkaan tekemään samaa mitä tämä joka kuuntelee ja auttaa aina kun on sellainen olo.
Sen paikkaa ei tule kukaan viemään. Ei edes tuo mies joka elämääni tupsahti.
Joulu meni suunnilleen pelkästään perheen kesken ja myöhemmin sitten lähdin ajelemaan kun en kotona enää keksinyt mitään. Tuli monesti ähky kun söi jouluruokaa.
Jospa tuo vuosi 2018 olisi hieman erilaisempi mitä tämä vuosi on nyt ollut. Ettei tulisi enä tuollaista alku vuotta kuin nyt oli tullut.
Ja tänään varmaankin sitten illalla oman miehen luokse jolla on pojat tällä hetkellä kun ne sitten taas ensi viikolla menevät äidilleen. Ja olisi kiva heitäkin nähdä näin uuden vuoden alla.
Täs kaikki tällä kertaa
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 💗💗💗
Siit on jo pieni tovi kun viimeks tänne kirjotin.
Nyt on siis aika kirjoittaa koko 2017 vuodesta kaikkea mitä olen kokenut ja muuta.
Viime kertainen uusi vuosi meni aikalailla kavereiden kanssa ollessa ja siitä jäi hyvät muistot. Silloin meni vielä hyvin edellisen kanssa, mutta siitä se alamäki ja ylämäki sitten alkoikin.
Siinä meni se 4 kuukautta jokseenkin pimenossa silti minun osaltani. huhtikuussa kun sain työpaikan niin samana päivänä sitten tietysti tuli ero. Ja siitä toipuminen oli tuskainen, mutta helppo. Helpon siitä teki se kun olin kuitenkin päivät töissä enkä ehtinyt miettiä mitään.
Toki eron jälkeen silti vielä asuin hetken hänen luonaan, mutta sitten päätin on korkea aika lähteä. Yritettiin saada suhde toimimaan monesti, mutta huomattiin kuitenkin ettei siitä mitään enää tulisi vaikka kuinka saisimme sen korjattua.
Muutin sitten porukoilleni takaisin ja aloin olemaan omien ystävien kanssa 2,5v tauon jälkeen tekemisissä. Suurin osa kavereista silti sanoi, että asia ei minusta johtunut miks en ollut omien ystävien kanssa tekemisissä. Vaan se johtui tästä silloisesta miehestä joka ei antanut minun mennä mihinkään yksin.
Ja aina kun joku minun kaveri kysyi et voinko tulla käymään. Niin en osannut vastata mitään ja jos kysyin toiselta osapuolelta, että saanko mennä niin vastaus oli todellakin JYRKKÄ EI...
No silloin kun hänen ystävät pyysivät kylään niin eihän minulta silloin edes voitu kysyä haluanko lähteä.. Sinne mentiin vaikka olisin sanonut ei...
Tästä erosta on nyt osapuilleen 8kk ja en päivääkään kyllä vaihtaisi tällä hetkellä. Pääsin hänestä yli ja jatkoin elämääni siten miten itse halusin.
Olen kaikki ne ystävät saanut takaisin jotka menetin. Parhaimmat hetket kuitenkin olen sellaisen ihmisen kanssa viettänyt joka minut sieltä kuopasta nosti. En varmasti olisi vieläkään täysin maan pinnalla jos hän ei olisi minua potkinut ylös.
Hän on se minun tuki ja turva jolle voin avautua jos jokin on huonosti.
Sitten tuossa muutama kuukausi taaksepäin niin elämääni pöllähti uusi täysin ihana ihminen joka on elämäni myös muuttanut ja on minut saanut kokonaiseksi. Vaikka olin melkein jo luovuttanut niin en sitten kuitenkaan.
Elämääni on myös tullut paljon uusia ystäviä, mutta ne eivät tule ikinä milloinkaan tekemään samaa mitä tämä joka kuuntelee ja auttaa aina kun on sellainen olo.
Sen paikkaa ei tule kukaan viemään. Ei edes tuo mies joka elämääni tupsahti.
Joulu meni suunnilleen pelkästään perheen kesken ja myöhemmin sitten lähdin ajelemaan kun en kotona enää keksinyt mitään. Tuli monesti ähky kun söi jouluruokaa.
Jospa tuo vuosi 2018 olisi hieman erilaisempi mitä tämä vuosi on nyt ollut. Ettei tulisi enä tuollaista alku vuotta kuin nyt oli tullut.
Ja tänään varmaankin sitten illalla oman miehen luokse jolla on pojat tällä hetkellä kun ne sitten taas ensi viikolla menevät äidilleen. Ja olisi kiva heitäkin nähdä näin uuden vuoden alla.
Täs kaikki tällä kertaa
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 💗💗💗
Kommentit
Lähetä kommentti