15# Ketuttaa -.-

Täl hetkel on ketuttanu aika moni asia. Mutta yks niist on sellanen mikä jopa masentaa ja saa mul sellasen olon etten ikinä tee mitään muut ku oon vaan kotona. -.-

Mul on niin turhautunu olo etten oikee tie mitä tän ees viittin kirjottaa. Ku nyt kiehuu niin paljon yli ettei oo tosikaa.. 

Tänää sit aamu päiväl kävin Harjavallan terkkarin keittiöllä. Kun sieltä tuli eilen soitto, et pääsisinkö käymään siellä. No mä sit menin sinne ja juteltiin ja siel otettiin mun tietoja hiukan talteen vielä. Ja sieltä sitten soitetaan jos pääsen sijaisuus hommia tekemään. Tosin nyt on kyl niin pahal ja surullisel tuulel, etten oikein usko siihen, et pääsisin sinne. 

Mul on oikeesti niin turhautunu olo etten oikee tie mitä tekis ja miten olis. No kai se tästä sitten joskus. Toivon mukaan lähtis menojaan menemään. Ku tää työttömyys on jotenkin niin sairasta touhuu. Ja varmaa miljoonas eri paikas kävin ja kaikist on tullu kieltävä vastaus.. Nyt on vaa tunne sellanen et vois luovuttaa kokonaa.. Ku en mä oo haluks oleen kotona ollenkaa.. 

Tää ny on sit varmaankin eka päivä ku oon koko päivän kotona. Muuten oon ollu joko jossain muualla yötä tai sit päivät oon ollut parhaan ystäväni luona kylässä. Mut aina kun tuun takasin kotiin niin kaikki sama turhauttava tulee mieleen takas. Enkä mä jaksais sitä enää. Ihan pistää masentaa ku ne ajatukset pyörii vaan. 

Muuten kuuluu tänne suuntaan ihan hyvää, vaikka mulla nyt on näitä päiviä kun ei kiinnosta oikein mikään. Useemmin olen kyl nyt halunnu olla yksin, mut en mä kauaa pysty yksin olemaan. Mut eipä kannata paljon valittaa, ettei tuu mitään enempiä. Nyt mua oikein masentaa niin, et haluisin vaan olla yksin ja murehtia sitä kun ei mihinkään pääse töihin. Vaikka kuinka innokkaasti haastatteluihin menis.. 

Menee mul autoonki jo TAAS hermot.. Tuntuu et sekin alkaa jo helkkari temppuilemaan. Mä en jaksa enä tällästä. Nytki oon melkein raivona, mut yritän pitää sen sisälläni, ettei ala tavarat lentelee mihinkään suuntaan. Tänään on kyl tuntunu aika monesti siltä, et mul ei oo mitään enää missään. Muuta kun ne parhaat ystävät joista yks on todellakin mun koko sydän. Se on mun tukena ollu monesti :). Se on ainut asia minkä takia haluun vielä yrittää töiden etsimistä, muuten olisin jo luovuttanut. 

Miks mun kohdalla aina on tälläst. Tuntuu et mä oon ainoo joka kärsii ja kokee tälläst paskaa vaikka kuinka ettisin töitä. Ni aina tulee kieltävää niskaan.. Mä vihaan tätä olotilaa ja muutenkin kaikkee. Ku ei mua oo luotu kotona pysymään. Haluun aina olla päivät jossain muualla. Ku tääl koton tulee hulluks. Ku ei oo mitään tekemistä. 

No mut turhaan täs kai valitan, mut en voi täl mun tän hetkiselle ololleni mitään. Vähän väliä pyörii mieles kaikkee pahaa mut onneks ne asiat hävii päästä yht nopeesti ku tulevatkin.. Oon täs koko päivän yrittäny ajatella positiivisesti kaikkee, mut se ei vaan luonaa kun mistään en saa minkään näköstä työtä vaikka kuinka yrittäisin. 

Elämä tuntuu niin tylsältä ku ei oo töitä tai muutakaan tekemistä. Ku mä oon sit taas sellanen et haluun tehä koko päivän kaikkee kivaa ja touhuta vaikka mitä. Mut sit kun on vaan kotona ni jaa vois istuu vaa ja kattoo jotai.. Siihen vast tylsistyykin. Ja sit ku tylsistyn kunnol ni alan hermostuu nopeesti.. 

Mä haluun tän p*skan olotilan pois ja äkkiä. Mutta kysymys kuuluu että miten. Kun en pysty ajattelemaan muuta kun tuota mitä nyt oon kirjottanu. En varmasti nuku ens yönä yhtään ku kaikki pyörii mieles niin kauan et loppu viimeks sitten suutun.. Juur kun aamulla toivoin et toivottavasti yhdest työpaikast tulee myöntävä vastaus. Mut eipä tullukkaa. Siitä vasta alkoikin tuo masennus ja turhautuneisuus. 

No mut kai se tästä. Huomenna on uus päivä ja uudet kujeet EHKÄ. Tämä turhautuja kiittää lukijoita. Ja taitaa alkaa vaa istuu ja ihmettelee ku muut touhuu kivoja juttuja. :/ 

Lisää tulee ehkä huomenna, mutta saa nyt nähdä. KIITOS